Ei menny niinku Strömsössä


Saarnaan oppilapsilleni päivittäin, että nyt ne puhelimet pois, keskittykää oppituntiin! Tänään vielä lisäsin, että katsokaapa huviksenne ympärillenne kotimatkalla: ihan varmasti jokainen joukkoliikennematkustajakin tuijottaa älypuhelimensa ruutua. Perään voivottelin, mihin tämä maailma onkaan mennyt (ja tunsin itseni 88-vuotiaaksi mummokseni).

Noin tunti saarnani jälkeen matkasin metrolla kohti Matinkylää. Kuulokkeeni pauhasivat Queenin klassikoita ja itse näpläsin intensiivisesti Facebookia. Hetken mietin, miksi asemalla X poistuneet matkustajat katsoivat pitkään perääni, mutta ajattelin sen loogisesti johtuvan upeasta ulkonäöstäni.

Hetken kuluttua havaitsin olevani metron ainoa matkustaja päätepysäkin kääntöraiteella.

Kun sivuovesta pullahti sisään työvuoroaan aloitteva kuski, hän totesi jokseenkin lakonisesti, että Länsimetron jatketta saa odottaa vielä vuoden jos toisenkin. Korvat punaisina mutisin, että oli meneillään niin intensiivinen työpuhelu, että kyydistä hyppääminen unohtui.

Kaiken lisäksi tein saman kääntöraidekierroksen muutama vuosi sitten Ruoholahdessa, kun Länsimetro oli vasta aikataulu toisensa jälkeen myöhästynyttä todellisuutta.

No, harrastus se kai tämäkin.

-M

Comments

  1. Kiva harrastus. Ja edullinen. Samaan hintaan eestaas.

    ReplyDelete

Post a Comment

Suosituimmat postaukset

Projekti akvaario: Vuosi tankin elämää

Eteisen kippo: päivitys, osa I

Posti toi perheenlisäystä