It's a jungle out there

Kuva täältä.

Onko olemassa mitään kauniimpaa kuin luonnon asuttama, lukemattomien kasvilajien muodostama symbioosi ja vihreiden sävyjen sinfonia? Jos minuta kysytään, ei. Meri tosin tulee hyvänä kakkosena, mutta siitä lisää myöhemmin.

Koska elämme Suomessa, jossa talvi kestää puoli vuotta ja kesä hyvällä tuurilla pari viikkoa, luonnon vehreyttä ei pääse ihailemaan aina ulko-ovesta pihalle kävellessään. Mahdollisesti siksi yritän tehdä kodistani viidakkoa.

Meillä asuu tällä hetkellä 43 ruukullista viherkasveja. Huomattava osa niistä on kasvien taimia, joita on lukuisia per purkki. Kun koittaa aika erotella ne toisistaan, ja itse asiassa se on jo työn alla, purnukoiden määrä tulee kasvamaan jokseenkin räjähdysmäisesti. Kävimme viime viikonloppuna Ikeassa hakemassa 19 uutta purkkia, minkä lisäksi kylppärissä lojuu jatkuvasti tämänhenkinen näky:

En yksinkertaisesti pysty heittämään nättejä lasipurkkeja lasinkeräykseen. Harmillisesti tosin, suurimmassa osassa niistä etikettien liimat ovat niin tiukassa, että purkkeja saa käsitellä etikalla, vessanpesuaineella ja apinanraivolla useita kertoja - ja liimaa jää silti jonkin verran. Hyviä vinkkejä liimatahrojen irrotukseen otetaan lämpimästi vastaan!

Keräsin tähän postaukseen muutamia kuvia kotiviidakostani. Jukkapalmu, monstera karstenianum (jolle en vieläkään ole löytynyt suomenkielistä nimeä, mutta googlailuni ovat osoittaneet aiemmat epäilykseni oikeiksi: jonkin sortin peikonlehden sukulainen se on) ja perinteinen palmuvehka:

 

Prismassa 5 euroa alennuskorissa maksanut ja siellä jo hieman huonovointiseksi päässyt mehikasvi, joka sittemmin on riemastunut kevätauringosta ja kasvattanut jopa kauniita kukintoja. Kasvi on todennäköisesti lajikkeeltaan aloe bakeri, jonka minulle vinkkasi eräs jäsen Facebookin Viherkasvit-ryhmässä. Sen alapuolella kurkistaa rosepippurin taimia:

Granaattiomenoita, kiwanoita ja taustalla lymyilevä banaani;

Jokin jo vuosikausia kanssani asunut fiikus (tarkemmasta lajikkeesta ei tietoa), lisää pippureita (jollei roseita, mahdollisesti valkopippureita - tiedän kylväneeni kumpiakin, mutta unohdin merkitä purkkeihin, mitä missäkin kasvaa) ja lopuksi vielä vesiviljelyssä oleva flamingonkukka:

Haaveilen kolmemetrisestä hyllystä olkkarin seinällä. Se olisi täynnäpuolivarjossa viihtyviä viherkasveja, joista osa köynnöstäisi kauniisti hyllyitä alas. Mies vaatii kuitenkin vielä pehmittämistä - hän ei pidä hyllyjen eikä minkään muunkaan kiinnitämisestä seinille. Vinkkejä kaivataan myös tämän ongelman ratkaisuun.

Onneksi kevät kuitenkin puskee jo pohjoiseen Suomeenkin, ja pian saan parvekkeelle Ikeasta ostamani kasvitelineen:

Ulkolämpötilan nousu mahdollistaa monen toistaiseksi sisällä kasvetun kasvin siirtämisen ulos oikeaan auringonvaloon. Lisäksi saan hyvän syyn idättää uusia kasvatteja!

Viherseinää odotellessa,

-M