Viherpeukaloa syyhyttää

Se tapahtuu joka kevät. Kun aurinko alkaa taas pilkistää talven takaa, minut valtaa ylitsepääsemätön tarve päästä istuttamaan siemeniä ja ihastella (tai välillä surustella) niiden kasvua (tai kasvamattomuutta). Olen puhtaasti amatööriharrastelija, mutta kiitos Googlen, YouTuben ja lukemattomien taimienkasvatussivustojen, olen yllättävän monesti saanut siemenet kasvamaan.

Muutama viikko sitten ostin passionhedelmiä, granaattiomenan, chiliä suoraan hevi-osastolta ja maustehyllyltä rosepippuria. Odoteukseni eivät olleet kovat, sillä en koskaan ollut testannut yhdenkään ko. kasvien idästystä. Ilahduksekseni granaattiomena ja chili riehaantuivat täysin:


Nyt granaattiomenaa kasvaa neljässä eri purnukassa, ja kun ne tuosta vielä kasvattavat vähän varttansa, täytynee karsia joukosta pois heikoimmat yksilöt ja istuttaa hyväkuntoisimmat omiin kippoihinsa. (Naapurit, työnnän näitä pian sisään postiluukuistanne.)

Ja se chili... Kolmessa päivässä istutuksesta purnukka näytti jo tältä:


Sama karsintaoperaatio tulee siis myös chileille pian vastaan. Nämä kasvavat pituutta niin hurjalla vauhdilla, että tarvitsevat pian tukikeppejä.

Olin jostain Facebookin lukuisista viherkasviryhmistä lukenut, että ihan tavalliset kaupan maustehyllyn rosepippurit voisivat kasvaa muutamassa vuodessa kunnon puuksi. En siis voinut olla kokeilematta onneani:



Idätin niitä valtavasti, ja vaikka alku on näyttänyt hieman kankealta, tahdon uskoa, että vielä moni valonjanoinen pippurinsiemen aikoo pukata kohti valoa.

Muutama päivä myöhemmin hain marketista inkivääriä, jota olin aiemminkin kasvattanut hyvällä menetyksellä. Sitä asustaa nyt neljässä kipossa, joista jokaisesti on alkanut puskea jo pientä taimea. Yksi niistä vaikuttaa eniten asiaan vihkiytyneeltä, ja siitä kuva myöhemmässä postauksessa.

Mutta eihän se idätysvillitys ruokakauppaan loppunut. Bongasin anoppilasta siemellisiä taateleita, joiden kanssa minulla oli vuosia sitten valtaisan hyvä menestys. Niinpä siis survoin taatelit idätyspussiin (lue: mikä hyvänsä pakastepussi), kosteiden talouspaperien väliin. Katsellaan seuraavina viikkoina, josko joku niistä olisi lähtenyt itämään. Sain aikanaan niistä varsin pitkiä ja hyväkuntoisia, joten toivotaan, että tälläkin kertaa kävisi tuuri!

Tänään oli jälleen ruokakauppapäivä. Poimin hevi-osastolta papaijaa, kiwanoa, karambolaa, kiiviä, luomusitruunaa ja maustetiskiltä tähtianista. Kaavin siemenet tarkasti hedelmistä irti, liottelin niitä vedessä ja puristin talouspaperin avulla siementen ympärillä olevat hedelmälihat irti. Tähtianiksia liotin netistä löytämieni ohjeen mukaan tunnin verran vedessä ennen istutusta.

Nyt siis vain kovasti odottamaan, mahtaako yksikään päivän uusista tulokkaista innostua kasvupuuhiin. Elämme jännittäviä aikoja!

Jossain tulevassa postauksessa käyn läpi muuta kotimme vallannutta viidakkoa, sillä rehuahan täällä riittää banaanista alkaen.

-M

Comments

Suosituimmat postaukset

Projekti akvaario: Vuosi tankin elämää

Eteisen kippo: päivitys, osa I

Posti toi perheenlisäystä